Mirjami Haimelinin ja Satu Rämön tietokirja Kynä – Kaikki tärkeä kirjoittamisesta (2020, Tuuma) on suunnattu monenlaisten tekstien kirjoittajille. Journalisteille, copywritereille, kirjailijoille, bloggaajille... Monet asiat toki yhdistävät eri tekstilajien kanssa työskenteleviä, minkä kirja onnistuu osoittamaan. Kuitenkin, koska kirja yrittää olla vähän kaikkea kaikille, se jää paikoin löperöksi.
Kirja käsittelee motivaatiota, inspiraatiota, taustatyön tekemistä, lukijan huomioimista, aloittamista ja sen vaikeutta, oman äänen löytämistä, uskaltamista, uskottavuutta, kirjoittamisblokkia, flowta ja palautetta.
Aiheet ovat aivan kirjoittamisen ytimessä, mutta jään kaipaamaan sitä, että aiheisiin päästäisiin vielä syvemmälle. Nyt kirja jää raapaisuksi kiinnostaviin näkökulmiin. Esimerkiksi flowsta ja kirjoittamisen esteistä on kirjoitettu niin paljon, että niihin olisi päässyt sukeltamaan helposti vielä syvemmälle.
Paksua kirjaa olisi voinut monessakin kohtaa tiivistää, jotta uusia, terävämpiä näkökulmia kirjoittamisen eri osa-alueisiin olisi saatu kuorittua esiin. Erityisesti oman äänen löytämisestä kirjoittajana olisin halunnut lukea rutkasti lisää! Tästä teemasta löytyisi varmasti enemmän ammennettavaa teoksen rinnakkaiskirjasta Kynä – Tehtäviä oman äänen löytämiseen.
Kiinnostavinta kirjassa on paitsi kirjan kirjoittajien omakohtaiset kokemukset kirjoittamisesta, myös lukuisten nimekkäiden kirjailijoiden haastattelut. Toisaalta esimerkiksi silloin, kun Saara Turunen toteaa, ettei usko, että kirjoittamista voi oppia, olisin toivonut kirjoittajilta kriittisyyttä. Näin hurjalle väitteelle olisin kaivannut todella vahvat perustelut (varsinkin kun se tulee suuresti ihailemani kirjailijan suusta)!
Parhaat kirjoitusvinkit kirjasta Kynä – Kaikki tärkeä kirjoittamisesta
Totta kai löysin kirjasta myös sellaisia vinkkejä ja muistutuksia, jotka hyödyttävät minua kirjoittajana. Nämä kirjoitin itselleni ylös johtotähdiksi:
- Käy itsesi kanssa luovuustreffeillä. Etsi inspiraatiota elokuvista, metsästä, museosta.
- Jos blokki meinaa iskeä, kirjoita tekstin ongelmakohdasta niin huono runo kuin osaat. (Tämä oli hulvaton vinkki! Pitää testata!)
- Jos kirjoittaminen ei koskaan hävetä, se voi tarkoittaa, että kirjoittaa autopilotilla. Silloin syntyy tylsää tekstiä.
- Pyri kirjoittaessa aitouteen. Vajavaisuus on kiinnostavampaa ja samaistuttavampaa kuin täydellisyys.
- Yllätä lukija.
Kirja on kattava katsaus kirjoittamisen eri vaiheisiin. Ehkä se toimii erityisen hyvin aloitteleville kirjoittajille jonkinlaisena kokoavana katsauksena kirjoittamisen saloihin ja prosessin eri vaiheisiin? Kuitenkin kirjoittamista yliopistossa opiskelleelle ja työkseen kirjoittavalle tässä oli harmillisen vähän uutta.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti